Ns. vallitsevat tuulet syntyvät ilmanpaine-eroista ilman virratessa korkeammasta paineesta täyttämään matalampaa. Maan pyörimisliikkeestä johtuen virtaus ei kuitenkaan ole suoraan matalapaineeseen, vaan yläilmoissa karkeasti sääkarttojen isobaarien suuntaisesti. Kitkasta johtuen maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa enemmän kohti matalapaineen keskustaa.
Navigoidessaan hyvä purjehtija yhdistää sääkartan ja meteorologisen tietämyksensä havaintoihin lämpötilan ja ilmanpaineen muutoksista.Nopeinta ja tasaisinta reittiä haetaan jatkuvasti olosuhteiden muutosten mukaisesti.
Yliopistot pyrkivät jatkuvasti parantamaan omaa toimintaansa mitaten tuloksiaan sekä arvioiden prosessejaan. Hyvin toimivat koulutusprosessit johtavat yleensä myös hyvään tuloksellisuuteen.
Tähän kausaliteettiin nojautuen opiskelupalautetta kerätään usein prosessinäkökulma etualalla. Seurauksena kyselyt ovat hyvinkin yksityiskohtaisia. Esimerkiksi Yopala-pilotissa syksyllä 2011 kysymykseen 'Keneltä sait opinto-ohjausta, neuvoja ja apua kandidaatin opinnoissasi' liittyi peräti 20 kohdan lista. Ohjauksen arviointiin oli puolestaan 10 kohdan lista.
Suoraan sanoen epäilen tuollaisten kyselyiden vastausten laatua. Vaikka tieto olisi luotettavaakin, sen käyttö yliopistolaivan navigointiin olisi ainakin minulla äärimmäisen haasteellista.
Yliopistojen kannalta opiskelupalaute toimii riittävän hyvin, kun sen tuloksia voidaan barometrin tavoin käyttää opastamaan ohjausliikkeissä. Tähän tarkoitukseen edellinen kysymys olisi ollut riittävän informatiivinen muodossa 'Kuinka tyytyväinen olet opinto-ohjaukseen, neuvontaan ja apuun kandidaatin opinnoissasi?' ja perässä viiden kohdan arvosteluasteikko.
Yliopistot tuntevat omat prosessinsa ja osaavat siksi karkeankin palautteen pohjalta ryhtyä korjauksiin. Yksityiskohtien kyselemisellä helposti vain hämärretään kokonaiskuvaa.
Vuonna 2010 CIMO tuki 14 suomalaisen yliopiston osallistumista International Student Barometer (ISB) -tutkimukseen. Oulun yliopisto ja Aalto yliopisto osallistuivat tähän kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattuun barometriin myös vuonna 2011.
ISB:n kysymykset ovat näkemyksiä ja suhtautumisia kartoittavia. Esimerkiksi edellä sivuttua ohjausasiaa luodataan kohdalla 'Getting time from academic staff when I need it/personal support with learning'. Eikö neljän kohdan asteikolla pisteytettynä tämä olekin riittävää?
Vuoden 2010 ISB-tutkimuksen pohjalta Oulun yliopisto puuttui suurimmiksi heikkouksiksi paljastuneisiin seikkoihin. Vuoden 2011 tutkimus totesi niissä erittäin merkittävää edistymistä.
Yliopisto tunsi oman toimintansa ja keinot vaikuttamiseen. Niinpä barometrin antama tieto riitti ohjausliikkeisiin. Voiko miltään palautejärjestelmältä toivoa enempää tukea tasaiseen muutosohjaukseen?
Aukaisin Yopala-pilotin kysymykset rehtorien neuvoston sivuilta. Suosittelen jokaista katsomaan niitä ja pohtimaan, miten olisivat niihin vastanneet. Jos vaihtoehtoina ovat tuollainen ja yksinkertainen mielipidekysely, niin valinta on helppo.
VastaaPoistaYopala-pilotin kysymysten laatijoilla lienee keskeisenä kiinnostuksen kohteena ollut yliopistojen prosessien selvittäminen. Siinä tarkoituksessa tuo kysely on varmasti erinomainen.
VastaaPoistaNyt toimivan työryhmän tavoitteena on kysely, jonka mittaamat laadulliset tekijät voidaan kytkeä rahoitusmalliin. Näkökulma on siis erilainen. Barometrikysely voi tässä tarkoituksessa toimia paremmin. Silloin yliopistojen omaksi velvoitteeksi jää tuntea oma toimintansa ja kehittää olosuhteisiinsa sopivat kehitysreitit.
Aivan oikein! Olisi väärin lähteä korjaamaan hallinnon ja johtamisen puutteita kysymällä opiskelijoilta yliopiston kunkin pultin kiristysmomenttia. Opiskelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa.
VastaaPoistaYliopistojen opiskelijapalautteen keruun voisi aivan hyvin tehdä ISB:stä lainatuin kysymyksin. Nehän ovat tyypillisiä mielipide- ja kokemustiedusteluja.
Mutta miten opiskelijat aiotaan saada vastaamaan edes barometriin? Palautetta saa kerjätä, ja harvoin sitä saa silloinkaan.
'Yliopistot tuntevat omat prosessinsa' - kirjoittajan tietäen tämä lienee piiloironiaa? Todellisuus on kokemukseni mukaan täydellisesti päinvastainen. Vuodesta toiseen ihmettelen, miten omassakin yliopistossani kyetään kirjoittamaan edes tutkintotodistukset.
Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla ehdotuksia keinoista, joilla opiskelijat aktivoidaan vastaamaan palautekyselyissä. Oletan, että keinoista paras on osoittaa palautteen vaikuttavan toimintaan.
VastaaPoistaKysytään opiskelijoilta, miten hyvin yliopiston keräämä palaute vaikuttaa opetukseen. Kun tästä tulee rahanarvoinen asia, niin yliopistot keksivät keinot parantaa toimintaansa palautteenkin avulla.
VastaaPoista